Suomessa ilmestyneet Pyhimys-kirjat

Tiedot perustuvat Simo Sjöblomin toimittamaan, aivan korvaamattoman ihanaan, Suomenkielisen Rikoskirjallisuuden ja sen reuna-alueiden bibliografiaan 1857-1989. Kirja on jokaisen dekkariharrastajan raamattu. Sitaateissa olevat naivistiset tekstit, joissa kuvaillaan juonta ja kehutaan kirjaa, olen lainannut suoraan kirjojen takakansista. Olen jakanut kirjat kustantajien mukaan ja laittanut ne Suomessa ilmestymisjärjestyksessä. Toivottavasti listasta on iloa divareissa vaeltaville Simon Templarin ystäville. Englanninkielisestä The Saint kirjallisuudesta löytyy tietoja Internetin kautta osoitteesta www.saint.org, jossa on omat hakemistonsa eri alalajeille elokuvista Volvoihin.

 

Kustannusosakeyhtiö Mantere:

Kerjäläisten kuningas (The King of the Beggars), suom. Kirsti Halmas, Kolmiokerho n:o 1, 116 s., 1948.

Suomalaisilla lukijoilla on ensimmäisen kerran tilaisuus tutustua Leslie Charteriksen salapoliisisankariin Pyhimykseen. Tämä 40-vuotias amerikkalainen menestyskirjailija on 16 vuoden aikana julkaissut 25 Pyhimys-romaania, joista osa tulee ilmestymään uudessa Kolmio-sarjassamme. Näyttelijätär Mona Varing ja Pyhimys lyöttäytyvät yhteen paljastaakseen likaisen rikollistoiminnan, jolla tuntematon, näkymätön kerjäläiskuningas petkuttaa Chicagon kerjäläiskaartilta suuret rahat. Monica Varing esiintyy kerjäläisnaisena saattaakseen ansaan erään järjestön hiljattain tappaman miehen murhaajan. Kirjan jännittävä tunnelma kohoaa huippuunsa loppuratkaisussa, joka tapahtuu gangstereita vilisevässä talossa, täynnä salakäytäviä ja piiloportaita. Pyhimys on vauhdikas ja reipaspuheinen herrasmies, jonka seurassa ei tule ikävä.


Naamioitu enkeli (Call for the Saint, 1948), suom. Kirsti Halmas, Kolmiokerho n:o 2, 160 s., 1948. Alkuteos sisältää kaksi novellia, tämä teos vain toisen niistä.

 


Kustannusyhtiö Tammi:


Pyhimys seuraa jälkiä, suom. Ilmari Pajunen, 108 s., 1949. Novelli peräisin kokoelmasta The Missfortunes of Mr. Teal 1934.
" Leslie Charteris, englantilainen jännityskirjailija, on saavuttanut tavatonta suosiota ns. Pyhimys-sarjaan kuuluvilla seikkailuromaaneillaan. Niiden päähenkilö on Simon Templar, eräänlainen nykyaikainen Robin Hood-tyyppi, joka sukeltaa esiin milloin missäkin maailmankolkassa, panee täytäntöön omat rangaistusmenetelmänsä rikollisia vastaan ja toteuttaa omia oikeuskäsityksiään usein varsin omalaatuisella tavalla.
Ehtymätön kekseliäisyys, harmiton hyväntuulisuus ja aste asteelta kohoava jännitys ovat ominaisia tälle ensimmäiselle suomeksi ilmestyvälle Pyhimys-kirjalle. Siinä kerrotaan, miten Pyhimys monen vuoden poissaolon jälkeen palaa Englantiin mukanaan eräs salaperäinen kirja, jonka olemassaolo herättää eräissä Englannin valtiollisen elämän mahtimiehissä suunnatonta kauhua, sillä siinä paljastetaan heidän sodanaikaisia halpamaisia rikkomuksiaan. Asianomaiset yrittävät luonnollisesti keinoista välittämättä saada kirjan haltuunsa, mutta Pyhimys onnistuu tapansa mukaan vetämään heitä samoinkuin pahaa aavistamatonta poliisiakin nenästä selviytyen monien jännittävien seikkailujen jälkeen kahakasta kunniallisena voittajana."

Pyhimys saa kilpailijan, suom. Ilmari Salomaa, 110 s., 1949. Novelli peräisin kokoelmasta The Missfortunes of Mr. Teal 1934.
Kuuluisa englantilainen jännityskirjailija Leslie Charteris esittäytyi suomalaiselle lukijakunnalle ensi kerran ns. Pyhimys-sarjaan kuuluvalla romaanillaan Pyhimys seuraa jälkiä. Tässä saamme seurata Pyhimyksen uusia seikkailija hänen tehdessään tyhjäksi erään ovelasti suunnitellun, häikäilemättömän kaappausyrityksen, jossa näyttelevät tärkeätä osaa salaiset lentokentät, maanalaset luolat, torpedoilla varustetut sukellusveneet ja huimat ilmataistelut. Estäessään suunnattoman suuren kultalähetyksen joutumasta vääriin käsiin Pyhimys samalla paljastaa rikollisen, joka tihutöitään tehdessään oli käyttänyt Pyhimyksen tunnusmerkkiä ja joka ei kaihtanut mitään keinoja saavuttaakseen päämääränsä. Hänen ja oikean Pyhimyksen välinen kamppailu on jännittävä ja täynnä odottamattomia yllätyksiä, jotka takaavat lukijalle monia nautinnollisia hetkiä.

Pyhimys kohtaa Tiikerin (Meet the Tiger 1928), suom. Lea Karvonen (salanimi), Lepakko-sarja n:o 7, 206 s., 1960. Teokseen on merkitty alkuteokseksi The Saint Meets the Tiger 1940, joka on Meet the Tiger -teoksen uusi laitos. Lea Karvonen on salanimi useille eri suomentajille. "Englannissa, Devonshiren Baycombessa. Nämä olivat kuolevan miehen viimeiset sanat kaukana Malakan viidakossa. Nämä sanat kuuli Simon Templar, joka tunnetaan peremmin nimellä Pyhimys. Sanat merkitsivät miljoonaa Englannin puntaa! Vanha talo oli tarkempi paikan määre, ja viehättävän Patricia Holmin avulla Pyhimys pääsi perille, salaperäisen Tiikerin päämajaan. Pyhimys kohtaa Tiikerin on Leslie Charterisin maailmankuulun salapoliisiromaani-sarjan ensimmäinen."

Pyhimys naisen ritarina, suom. Ilmari Salomaa, 111 s., 1949. Novelli peräisin kokoelmasta The Missfortunes of Mr. Teal 1934.

 

K. J. Gummerus Osakeyhtiö:




Pyhimys kohtaa kaunottaren (She Was a Lady, 1931), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja n:o 1, 248 s., 1964. Teokseen merkitty alkuteokseksi The Saint Meets His Match 1945, joka on She Was a Lady-teoksen uusi laitos.
"Pyhimys on jo saanut suomalaisen televisioyleisön puolelleen: Muualla maailmassa on paljon hänen nimeään kantavia ihailijakerhoja. Kun toivotte jotakin erikoisen nautinnollista rikosromaanien alalla, ottakaa silloin käteenne Pyhimys-kirja. Pyhimys eli Simon Templar on todella erilainen kuin muut rikosromaanien sankarit. Hän on eräänlainen nykyajan Robin Hood, joka ratkoo konnamaisia juonia aivan omalaatuisilla menetelmillään tuottaen päänvaivaa yhtä hyvin Scotland Yardille kuin gangstereille. Tässä romaanissa, Gummeruksen Pyhimys-sarjan ensimmäisessä, Pyhimys kohtaa vertaisensa - kuvankauniin ja älykkään naisen - ja tällä kohtaamisella on hämmästyttäviä seurauksia.

Pyhimys on kovaa valuuttaa (The Million Pound Day 1932), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja n:o 9, 125 s., 1966. Teokseen merkitty, että kyseinen novelli on peräisin kokoelmasta The Saint vs. Scotland Yard. Tämä on kuitenkin The Holy Terror teoksen uusi laitos.
"Pyhimys on matkalla Cornwallista kotiinsa ja yöpyy sivutiellä autossaan. Äkkiä hän herää karmivaan huutoon ja näkee nääntyneen miehen kaatuvan tielle. Takaa-ajajakin ilmestyy paikalle: valtava neekeri. Pyhimys lyö tämän maahan ja huomaa pelastaneensa Italian pankin toimitusjohtajan, Fortezzan herttuan. Tätä vainoavalla koplalla ei ole nyt muuta neuvoa kuin yrittää nitistää Pyhimys. Mutta se on kovaltakin gangsterijoukolta helpommin sanottu kuin tehty."

Pyhimys New Yorkissa (The Saint in New York 1935), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 2, 242 s., 1964.
"
Pyhimys heittäytyy jälleen elämän ja kuoleman peliin. Hän käsittelee korttejaan varmoin käsin ja tyylikkäästi niin kuin vain Pyhimys osaa. Hänen seurassaan ei tule ikävä. New Yorkissa Pyhimyksen vastustajana ovat näkymättömät nerokkaat aivot, maailman suurimman rikolliskoplan säälimätön johtaja, jonka suhteen poliisi on voimaton. Lakimiehistä on osa liukkaiden poliitikkojen talutusnuorassa, osa taas gangstereiden lahjomia. Mutta tapansa mukaan Pyhimys kulkee sellaisia teitä, joita lainvalvojat eivät pysty seuraamaan. Pyhimyksestä ette tahtoisi erota kirjan päätyttyä.. mutta tarkatkaa tätä merkkiä - Pyhimys palaa!

Pyhimys yli laidan (Saint Overboard 1936), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 3, 225 s., 1964.
" Se alkaa merellä. Pyhimys uinuu ankkuroidussa huvipurressaan kaikessa rauhassa, kun hänen yliherkkä kuulonsa erottaa laukauksen ja loiskauksia. Kannelle kiivettyään hän huomaa omituisen ilmiön näin aamuöiseen aikaan: nainen uimassa hänen venettään kohti ja moottorivene seuraamassa kauempana. Hän auttaa naisen kannelle ja... kysymyksessä ei olekaan mikään yksinkertainen juttu. Pyhimys joutuu toimimaan sekä veden päällä että sen alla, mutta missäpä elementissä hän ei olisi kotonaan. Varsinkin kun tarvitaan vaarallisiin tilanteisiin heittäytymistä - niitä Pyhimys selvittelee jälleen tavalla, joka hämmästyttää niin lain valvojiakin kuin sen kiertäjiäkin."

Pyhimys leikkii tulella (Prelude for War 1938), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 4, 253 s., 1964. Teokseen merkitty alkuteokseksi The Saint Plays with Fire 1942, joka on Prelude for War -teoksen uusi laitos.
" Pyhimys ei siekaile heittäytyessään keskelle tapahtumia, joissa hän haistaa seikkailun ja vaaran tuoksun. Ollessaan rauhallisella maaseutuajelulla sydänystävänsä Patrician kanssa hän näkee talon liekeissä ja syöksyy pelastustoimiin. Hänen pettämätön vaistonsa osuu jälleen oikeaan. Palo osoittautuu kaikkea muuta kuin viattomaksi tapahtumaksi, ja Pyhimys huomaa pistäneensä lusikkansa sangen vaaralliseen keittoon. Hän joutuu leikkimään tulella monessakin mielessä - myös lemmen tulella, kuten niin usein aikaisemmin. Mutta kaikissa tilanteissa hän jälleen säilyttää tyylinsä tavalla, joka sykähdyttää paatuneintakin jännitysromaanien ystävä."

Pyhimys Miamissa (The Saint in Miami 1940), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 5, 275 s., 1964.
" Miami on verraton lekottelupaikka. Pyhimyksestä on oikein viehättävää makailla Lawrence Gilbeckin loistohuvilan rannalla Patrician seurassa ja antaa hiekan valua sormien välistä. Mutta Miamissakin saattaa tapahtua yhtä ja toista, kun Pyhimys on läsnä. Hän vetää kuin magneetti puoleensa merkillisiä sattumuksia. Suuri matkustajalaiva lipuu illan rauhassa kohti rannikkoa. Äkkiä sen kulkuvalot sammuvat ja niiden sijasta näkyy häikäisevä leimahdus. Laiva repeää hajalle ja pian siitä on muistona vain kuollut merimies, jonka räjähdyksen hyökyaalto työntää Pyhimyksen luodon rantaan. Väkevämmin ei juuri seikkailu voi alkaa - eikä huimemmin jatkua - kuin tässä Pyhimys-kirjassa."

Pyhimys astuu näyttämölle (The Saint Steps In, 1943), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja n:o 6, 220 s., 1964.
"Kuuluisuuden kirous painaa Pyhimystä. Eräässä Washingtonin baarissa hänen seuraansa lyöttäytyy outo kaunokainen, joka väen väkisin väittää tuntevansa Pyhimyksen. Tämä yrittää huomauttaa, ettei hänen tuntemisestaan juuri sillä hetkellä ole luvattu palkkiota. Mutta tyttö tarjoilee itsepäisesti huoliaan ja suutahtaa Pyhimyksen välinpitämättömyydestä. Tytön lähdettyä julkeavat muutamat tyypit esittää Pyhimykselle uhkauksia. Tämä huomaa, että kysymys on sittenkin asioista, joissa kannattaa hiukan liikutella aivosolujaan. Nyt on hänen vuoronsa kiireesti tavoitella salaperäistä seuralaista ja ryhtyä jälleen uhkarohkeaan toimintaan. Turhat mietiskelyt päättyvät, kun Pyhimys astuu näyttämölle."

Pyhimys ei palvo kuvia (The Man Who Could Not Die, 1931), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 7, 121 s., 1965. Novelli peräisin kokoelmasta Featuring The Saint.
"Pyhimyksellä on terveitä epäilyksiä erään miekkosen suhteen, jolla on kuolemattoman maine. Lehtijutut tuosta onnensoturista pörräävät mielessä kuin ampiainen, ja Patricia saa kuulla merkillisiä kannanottoja Pyhimyksen suusta. Pian asiat kallistuvat väistämättä siihen suuntaan, että Pyhimys joutuu ottamaan selvää maineesta ja sen kestävyydestä. Vaarallisen seikkailun äkkikäänteissä nähdään vihdoin, mitä eroa on kuolemattomalla ja Pyhimyksellä.


Pyhimys näkee unia (The Melancholy Journey of Mr. Teal 1932), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 10, 131 s., 1965. Teokseen merkitty, että kyseinen novelli on peräisin kokoelmasta The Saint vs. Scotland Yard 1932. Tämä on kuitenkin The Holy Terror 1932 teoksen uusi laitos.
"Pyhimyksen ja Scotland Yardin ylitarkastaja Tealin aivoitukset menevät usein ristiin. Niin tälläkin kerralla, kun Pyhimyksellä on aikomuksena täydentää pankkitilinsä 100 000 punnaksi. Hän on saanut vihiä suuresta timanttien salakuljetusyrityksestä, suunnittelee sekaantua asiaan ja pistää saaliin parempiin taskuihin. Jos poliisi ehtisi apajille, timantit menisivät hänen mielestään aivan hukkaan. Pyhimys joutuu näin ollen aiheuttamaan harmaita hiuksia Tealille ja paljon muun lisäksi jopa kävelemään vieraissa housuissa. Kysymyksessä on jälleen Pyhimysmäinen tempaus, ja unellakin on sormensa pelissä."

Pyhimys maksaa veronsa (The Inland Revenue 1932), suom. Eija Palsbo, 128 s., 1965. Teokseen merkitty, että kyseinen novelli on peräisin kokoelmasta The Saint vs. Scotland Yard 1932. Tämä on kuitenkin The Holy Terror 1932 teoksen uusi laitos. Sarjan edellinen numero (7) ja seuraava numero (9) on painettu vuonna 1965, joten tässä teoksessa oleva painovuosi 1966 ei tunnu loogiselta. Kerran heikkoina hetkinään Pyhimys on tullut kirjoittaneeksi kirjan. Jonkin ajan kuluttua ovat veroviranomaiset tietysti valmiita saaliinjaolle. Onneksi Pyhimyksellä on tiedossaan eräs, joka hänen mielestään on aivan omiaan maksamaan tuon kiusallisen summan. Rahan pumppaamisessa tältä Skorpioniksi nimitetyltä veikolta on kyllä omat vaikeutensa, koska kysymyksessä on häikäilemätön suurrikollinen. Verohuolien selvittäminen tuottaa yllätyksen toisensa perän - ja lopussa odottaa jymy-yllätys!

Pyhimys pitää sanansa (Knight Templar 1930), suom. Risto Lehmusoksa, Pyhimys-sarja 16, 221 s., 1970. Teokseen merkitty alkuteokseksi The Avenging Saint 1931, joka on Knight Templar -teoksen uusi laitos.
"Uusimmassa seikkailussaan Simon Templar pitää sellaista vahtia, että on vähällä väsyä itsekin. Mutta hetkenkään velttoiluun ei ole varaa. Vastassa on hänen vaarallisin vihollisensa, edellisestä Pyhimys-kirjasta tuttu Marius: nerokas gangsteri-tohtori, jonka suunnitelmissa valtiomiehet ja raharuhtinaatkin ovat vain pelinappuloita. Tässä huipputason pelissä on korkein mahdollinen hinta, koko maailman kohtalo. Marius on päättänyt, että pieni englantilaiskylä tulee olemaan toinen Sarajevo, ruutitynnyri joka räjäyttää Euroopan. Sota vai rauha, Marius vai Pyhimys - siinä asetelma joka tarjoaa herpautumatonta jännitystä ensimmäiseltä sivulta viimeiselle. "


Pyhimys pääsee asiaan (The Last Hero 1930), suom. Soini Talaskivi, Pyhimys-sarja 15, 203 s., 1968. Teokseen merkitty alkuteokseksi The Saint Closes the Case 1941, joka on The Last Hero -teoksen uusi laitos.
"Pyhimys pääsee jälleen asiaan ollessaan ajelulla keskellä yötä tyttönsä Patrician kanssa Englannin maaseudulla. Kummallisen kirkas, häilyvä valo yksinäisen talon ikkunasta vetää häntä vastustamattomasti puoleensa ja niinpä Pyhimys hetken kuluttua katselee ikkunan takaa sensaatiomaista esitystä. Sotaministeriön edustajien läsnäollessa professori Vargas kokeilee kauko-ohjattavaa sähköpilveä, joka omituisesti ryömien polttaa kaiken tuhkaksi tieltään. Näytös on henkeä salpaava ja ulkopuolisia tarkkailijoita on muitakin kuin Pyhimys. Jättiläiskokoinen mies sortuu hänen jalkoihinsa kun hän juoksee takaisin autolleen. Pyhimyksen ei tarvitse kauankaan miettiä tajutakseen professori Vargaksen keksinnön merkityksen ylivoimaisena tuhoaseena, on vain estettävä sen joutuminen vääriin käsiin, etenkin vieraan vallan edustajan Mariuksen käsiin - miehen, jonka yli Pyhimys juoksi yksinäisen talon puutarhassa. Pyhimyksellä on nyt uransa ihmeellisin seikkailu edessään."

Pyhimys kutsuu teelle (The Miracle Tea Party 1938), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 11, 144 s. 1965. Novelli peräisin kokoelmasta Follow The Saint.
"Ylitarkastaja Tealin pahimpia murheenaiheita ovat hänen uusiutuvat vatsavaivansa. Ei ole ihmeteltävää, että hän innostuu ostamaan Ihmeteetä, jonka väitetään parantavan melkein kaikki sairaudet. Mutta miksi hänen kimppuunsa hyökätään, kun hän kävelee teepakettinsa kanssa kadulla? Pyhimys on onneksi paikalla ja pelastaa Tealin. Teepaketti unohtuu Pyhimyksen autoon ja osoittautuu sisällöltään nimensä veroiseksi. Kääröstä paljastuu näet nippu isoja seteleitä... Tästä lähtien muuttuu tarina niin kuumaksi, että Pyhimyskin on aika liemessä ja Tealin vatsavaivat unohtuvat."

Pyhimys on aina Pyhimys (The Invisible Millionaire 1938), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 12, 138 s., 1965. Novelli peräisin kokoelmasta Follow the Saint.
" Avunpyytäjänä on jälleen tyttö. Hän haluaisi tavata Pyhimyksen erässä baarissa, muttei lopulta uskallakaan saapua sinne, vaan ehdottaa kohtauspaikaksi yksinäistä venevajaa. Pyhimyksen kuudes aisti kertoo, että kysymyksessä on enemmän kuin tavallinen kiristystarina. Tapansa mukaan hän on oikeilla jäljillä. Eräs miljonääri on toipumassa auto-onnettumuudessa saamistaan vammoista, ja joillekin on hyötyä siitä, että hän esiintyy näkymättömänä. Pyhimys puolestaan alkaa nähdä liian paljon ja on vähällä päästä hengestään. Tapaus on jo vatinut muutamia uhreja, mutta Pyhimys on sentään aina Pyhimys."

Pyhimys Sisiliassa (Vendetta for The Saint 1964?), suom. Eija Palsbo, Pyhimys-sarja 13, 250 s., 1966.
"Simon Templar syö miellyttävästi päivällistä Napolissa, kun hänen korvansa kuulevat merkillistä kinastelua viereisestä pöydästä. Hänen mieleensä jää soimaan kaksi nimeä, herra Euston ja Alessandro Destamio. Kun Pyhimys seuraaana päivänä lukee lehdestä, että herra Euston on murhattu, hän tuntee velvollisuudekseen perehtyä tilanteeseen ja matkustaa Destamion kotikartanoon. Sieltä löytyy kaunis Gina, jonka avulla Pyhimys pääsee selville, että hänen eteensä on nyt katettu hengenvaarallisesti maustettu pizza, jonka kokit ovat Mafian päämajassa saakka. Pyhimys ei voi hillitä uteliasta luontoaan ja tekee Sisiliaan ja Caprille tutustumismatkoja, joilla kuka tahansa muu olisi kuollut jo montakin kertaa. "

Pyhimyksen kolme naista (The Saint Sees It Through, 1946), suom. Risto Ahti, Pyhimys-sarja n:o 14, 183 s., 1967.
"Suuri huumausainejuttu on tuonut Simon Templarin New Yorkiin ja hänen istuessaan Cookie's Cellarissa vedellä jatkettu grogi edessään alkaa jotain pientä valjeta. Merimiesten äiti, muodoton Cookie laulaa hävyttömiä lauluja, suosittu psykiatri, aristokraattinen tohtori Zellermann käyttäytyy estottomasti, niin että saa kauniilta Avalonilta iskun korvalleen ja Pyhimykseltä silmäänsä. Lähteekö Cookie«s Cellarista se lanka, joka yhdistää Sanghain numeron 903 ja Deanin Telakan ja Brooklynin Tavaratalon toisiinsa? Pyhimys heittäytyy rennosti mukaan leikkiin, joka käy tosi vaaralliseksi."

Harri Helin